Muistatko milloin itkit viimeksi- ja mikä sai reaktion aikaan?
Itkitkö kivusta, oliko kipusi henkistä vai fyysistä? Itkitkö huonoa
onneasi, pettymystä rahassa tai rakkaudessa, suritko aidon menetyksen
puolesta itkun kautta.
Itku on kumma reaktio. Nykyään osin
piiloteltu, kätketty reaktio- joka kuitenkin ihmisten laajassa
tunnekirjossa on aina liki se reunimmainen - molemmilla puolilla.
Voi oikeasti itkeä ilosta- vai onkohan sana ehkä
helpotus? Helpotuksen kyyneleet ainakin valuivat juniorin
sairaalareissun jälkeen, itkin itseni tyhjäksi.
Sairaalaan mennessä itkin - olin kauhuissani, peloissani ja tuskissani. Itkin ahdistustani- itkin silmäni punaisiksi.
Itkin aitoa surua? Tuskaa? Millaista tuskaa? Kipuako? Millaista kipua?
Surua on niin monenlaista. Kun äitini sairastui toistamiseen syöpään, kun isälläni oli aivoissa tulppa.
Kun kaaduin pyörällä - ja minua sattui. Kaikki saivat, noinkin erilaiset asiat, itkun aikaan.
Itkua on monelaista, mutta mielestäni itkun tehtävä on puhdistaa. Kuin hikoilu, kaunat pois.
Tuska pois. Painolasti pois.
Itku antaa kanavan päästää kätketyt tunteet oikealla tavalla julki.
Itku on sallittua, monella muulla tavalla surun tai raivon ilmaiseminen
ei.
Jos hakkaisin tuskaisena päätäni seinään - valkotakkiset
veisivät minut huilaamaan, mutta jos kipuilen ja itken julkisella
paikalla saman asian takia, joku saattaa minulle tarjota jopa nessun.
Itku antaa keinon ja mahdollisuuden itselleni olla hetkellisesti ihanan
heikko. Epävarma ja voimaton, ja ottaa sen olkapään vastaan.
Vahvuustautia sairastavat naiset eivät tuohon kovin usein julkisesti
kykene. Onneksi joskus.
Itku on kuin suuri voitto.
Se antaa tunteen, että elää. Että aistii. Erilaisia asioita- mutta aistii- ja paljon.
Se antaa uskoa, minulla on toivoa. Joku on merkityksellistä.
Itkun jälkeen olen uupunut. Uupunut niin, että voisin nukkua kaksi
päivää. Ajatus on kuin kesäsateen jäljiltä, tai kuin voimakkaan
ukkosmyrskyn jälkeinen seesteisyys. Rauhaisa.
Tasaan punttini, ja tiedän olevani hetken vahvempi - koska olen uskaltanut ja saanut olla hetken aikaa heikko.
Itken, silkasta riemusta. Itku on tie paranemiseen, itku on tie uuteen.
tiistai, 23. toukokuu 2006