Sanotaan, ja tässäkin aiheessa Ihanissa naisissa on tullut ilmi, että nainen tekee mitä tahansa rakkauden tähden. Nainen kuulemma uhrautuu, taistelee, tekee rikoksia ja vaikka tappaa, jos mennään jo sairaalloisen riippuvuussuhteen puolelle, jota jotkut rakkaudeksi kutsuvat.

Minä en ole tehnyt rakkauden tähden oikeastaan muuta kuin virheitä. Olen lähtenyt toiseen maahan, olen tehnyt sairaita määriä töitä elättääkseni lusmu-miehenketaleen, josta olin riippuvainen ja lopulta, onnettomassa "rakkaudessani" ja totaalisen nöyryytettynä olen kääntynyt viinaan ja huumeisiin. Mutta se oli se yksi kerta, yksi suhde ja siitä opin, ettei rakkauden vuoksi kannata uhrautua. Kukaan, joka sinua pyyteetömästi rakastaa, ei pyydä sinua jättämään itsellesi rakkaita asioita tai luopumaan tärkeistä ihmisistäsi, omasta ajastasi, harrastuksistasi, työstäsi tai kodistasi. Sellainen on vain vallankäyttöä, eikä siitä seuraa kuin lisää vaatimuksia ja uhrautumista. Uhrautumisesta seuraa katkeruutta.

Totta kai olen valmis tekemään paljonkin rakkaan ihmisen vuoksi. Jos rakas ihminen on pulassa, autan niin paljon kuin voin. Olen majoittanut ihmisiä, vieraitakin, kuukausiksi, koska se on taannut rakkaalle ihmiselle työrauhan. Olen jäänyt pois kauan odottamaltani lomalta, kun ystävä joutui mielisairaalaan. Sellainen ei tunnu uhraukselta. Kukaan ei pyytänyt minua tekemään näitä asioita.

Jos avomieheni haluaa mennä takaisin opiskelemaan, elätän meidät mielelläni. Koska haluan hänen tekevän sitä, mikä on hänelle tärkeää. Hän on antanut minulle mahdollisuuden olla kotona, keskittyä poikani kanssa olemiseen ja kirjoittamiseen, sekä tehnyt kaikkensa, että sain toipumisrauhan kun menin vieroitukseen. Niin epäitsekkään ja välittävän ihmisen takia teen paljon, iloiten.

Siskoni on naimisissa hyvän miehen kanssa. Siskoani pidetään yleisesti hyvin itsekkäänä ja vaativana ihmisenä, mutta hänen avioliittonsa toimii loistavasti, koska molemmat seisovat sataprosenttisesti toistensa pyrkimysten takana. Mies tekee paljon työtä ja on kouluttanut itsensä niin, että on saanut parempia töitä. Siskoni elätti heitä mielellään. Samoin, kun miehellä oli luottovaikeuksia ja velkoja, siskoni sanoi, että hoitaa rahantulon kokonaan, kunnes mies on saanut kaiken maksettua ja luottotietonsa takaisin.

Sisko pelaa joukkuelajia maajoukkuetasolla. Hänellä on kauden aikana viidet treenit viikossa, töiden jälkeen, ja treenit kestävät myöhään iltaan. Viikonloppuisin on pelimatkoja ja fyysisesti vaativia pelejä. Kun häntä pyydettiin joukkueeseen, hän kysyi miehensä mielipidettä. Hänellä oli silloin ehkä viisi vuotta aktiivista maajoukkuepeliaikaa jäljellä ja mies sanoi, että seisoo siskoni takansa täysillä ja hoitaa kodin ja on valittamatta vähäisestä yhteisestä ajasta. Se on toiminut ihailtavasti. Kun siskon mies haluaa vaikkapa lähteä kavereiden kanssa ulos, siskoni tekee kaikkensa, että hän myös pääsee. Hän on valmis taistelemaan miehensä tyytyväisyyden vuoksi. Lomat ovat loppujenlopuksi miehen päätettävissä. He suunnittelevat ne yhdessä ja sisko maksaa enemmän, koska hänellä on suuremmat tulot, mutta mies saa suunnitella matkakohteet ja mitä he tekevät.

Siskoni on tavallaan itsekäs. Hän vaatii paljon, mutta antaa kaikkensa miehensä puolesta jos tarve vaatii (mies ei vaadi, eikä minusta parisuhteessa juuri vaatimuksia esitetäkään, jos se on tasavertainen suhde).

Se kulkee ikään kuin perheessä. Meidän perheen naiset tarvitsevat paljon omaa tilaa ja aikaa, varsinkin mitä vanhemmiksi tulemme. Äitini seurusteli ulkomaalaisen miehen kanssa yli 10 vuotta. Hän käytti kaikki liikenevät rahansa matkustaakseen miehen luo, vaikka viikonlopuksi ja mies teki saman. Se takasi äidilleni paljon omaa aikaa, oman asunnon ja omat menonsa ilman ketään mäkättämässä, jos hän halusi lähteä viettämään tyttöjen iltaa.

Minusta rakkauden tähden "uhrautuminen" kulkee käsi kädessä sen kanssa, mitä toiselta saa. Jos molemmat panostavat samalla tavalla, asioista luopuminen, kompromissit yms. eivät tunnu uhrauksilta eivätkä aiheuta katkeruutta myöhemmin.

Näissä kavallusjutuissa, "rakkauden tähden" -murhissa ja muissa rikoksissa ei minusta ole kyse rakkaudesta, vaan manipuloinnista ja sairaalloisesta ripustautumisesta, usein läheisriippuvuudesta. Toisten kautta emme voi elää. Toinen ihminen voi tuoda iloa ja onnea elämään, mutta loppujen lopuksi uskon, että tyydyttävintä elämää on sellainen, jossa päätökset ovat omia, eikä luopuminen jostakin ole uhrautumista.

-minh-