Silloin, kun minä olin nuori, ei ollut kännyköitä eikä nettiä. Nämä elementit olisivat varmastikin tehneet nuoruudestani varsinkin poikien kanssa toisenlaisen. Voisin kuvitella, että sähköpostit ja tekstiviestit olisivat olleet kovassa käytössä ja kaikenlainen salapoliisityö olisi ollut Google-painotteista. Ihastuksen lähestyminen oli tuolloin paljon vaikeampaa, mutta kyllähän me tytöt keinot keksimme aivan niin kuin sukupolvet meitä ennenkin. Enkä epäile, etteikö näitä keinoja olisi käytössä vielä tällä uudemmankin tekniikan nuorisolla.

Ihastusten ja suurten rakkauksien eteen tehtiin kovasti töitä. Tärkeintä oli luoda tilanteita, joissa asioilla oli mahdollisuus edetä toivottuun suuntaan. Oleellista oli selvittää alkuun ihastuksen kotiosoite, säännölliset harrastukset ja säännölliset harrastusten sijainnit. Sen jälkeen lähti koirapartio liikenteeseen ja kaikki muukin kulkeminen pyrittiin järjestämään näiden tärkeiden kulkureittien mukaisesti.

Koirapartio käsitti minut, parhaan ystäväni ja parhaan ystäväni koiran. Koira oli mahtava alibi kulkemiselle missä tahansa pusikoissa ja koiran ulkoiluttamisella saattoi myös selittää loputtoman ulkona luuhaamisen ja päivystämisen esimerkiksi vanhemmille. Voi sitä onnea, kun satuimme olemaan juuri samaan aikaan samassa paikassa ihastuksiemme kanssa! Tätä tapahtuikin usein, koska olimme niin tehokkaita. Ahhh, niitä katseita ja hymyjä!

Suurimman osan kanssa mitään sen kummoisempaa ei koskaan tapahtunutkaan, mutta meillä oli ehdottoman jännittävät ja tapahtumarikkaat pari vuotta ystäväni kanssa.