Minä olen, ja olen aina ollut, parantumaton romantikko! Ehkäpä osittain
siksi, koska minua ei kukaan ole koskaan jahdannut hullaantuneena kuten
Italiaanot Ritaa. Tosin, olisin varmasti vastaavassa tilanteessa
tuntenut oloni äärettömän vaivautuneeksi.
Katselen romanttisia komedioita, ja haaveilen itse olevani niissä
mukana. Toki ymmärrän, että ne eivät kovin hyvin kuvaa oikeaa elämää.
Mikä tapahtuu elokuvissa, se tapahtuu äärimmäisen harvoin oikeassa
elämässä.
Se romantiikka, mitä oikeasti kaipaan
elämääni, on oikeastaan aika pieniä juttuja ja eleitä. Olen koko pienen
elämäni harrastanut kirjeenvaihtoa, muodossa tai toisessa. Nykyään se
mitä kirjoitan toisille ihmisille on näin sähköisessä muodossa.
Rakkauskirje omalta kullalta, siitä olen aina haaveillut.
Valitettavasti valitsin itselleni miehen, jolla ei pahemmin ole
kynäilijän lahjoja. Olen saanut häneltä korkeintaan lyhytsanaisia
postikortteja, ei edes armeijasta kirjoittanut yhtä ainutta kirjettä.
Joku pieni lahja silloin tällöin, rahallisella arvolla ei väliä,
sellainen lahja, josta tietää, että toinen oikeasti tuntee minut,
tietää mitä olen toivonut ja mikä minua ilahduttaa. (Mieheni ei
valitettavasti ole kovin hyvä tässäkään.) Kahdenkeskiset rauhalliset
illat, hyvä elokuva tai hyvää ruokaa. Niitä meillä on joskus. Ja ennen
kaikkea, pienet huomion osoitukset: auttaminen jossain asiassa
pyytämättä, huonon olon huomaaminen ja huomioiminen, "ajatusten luku"
eli että tuntee toisen, tietää mistä toinen odottaa ja kaipaa, ymmärtää
hienoiset vihjeet, ilman että sitä tarvitsee aina ääneen sanoa. Näissä
huomionosoituksissakin miehelläni olisi runsain mitoin parantamisen
varaa. Voisin kyllä parantaa niissä itsekin.
En silti
väitä, että olen mitenkään erityisen onneton parisuhteessani. Sanon
vain, että onnessamme on aika paljon parantamisen varaa ja että ei ole
kovinkaan vaikeaa tehdä minua onnelliseksi, jos oikeasti tuntee minut.
Mitä tulee parisuhteen onnellisuuteen, on siinä parantamisen varaa
minunkin osaltani, mutta enimmäkseen alueissa jotka taas ei liity tähän
romantiikka aiheeseen mitenkään.
tiistai, 4. huhtikuu 2006