Rohkaistuinpa minäkin liittymään Ihaniin naisiin, tarkoituksenani ehkä samaistaa itseni jonkinlaiseen yleiseen naiseuteen. Ihan helppoa se ei ole, eikä ole ollut. Jostain syystä olen aina hieman karsastanut tyttöporukoita, ja parhaiten viihdynkin sekasukupuolisessa kaveripiirissä. Pelkkien naisjengien sijaan tulisin paremmin toimeen miesporukassa, ainoana naisena sukupuoltani liputtamatta. Mikä ihme siinä oikein on?

Minä en oikein osaa puhua asioista, joista naisporukassa perinteisesti turistaan. Vaikka olen äiti, en hirveästi jaksaisi jauhaa vaipanvaihdoista ja imetysasennoista. Tai, no, omastani voisin kyllä puhua vaikka kuinka pitkään, mutten muiden mukuloista. Kuka tykkää kenestäkin on paljon hauskempi puheenaihe, jos mukana on miesnäkökulma. Meikeistä puhuminen ei voisi vähempää kiinnostaa (vaikka toki itse meikkaan), enkä oikein jaksaisi kommentoida toisten kampauksia. En voisi kuvitellakaan shoppailevani vaatteita toisten naisten kanssa, korkeintaan oma mies saa olla mukana.

No enhän minä tosissani kuvittele, että naisten keskinäinen kanssakäyminen olisi noin suppeaa ja pinnallista. Ja olen minäkin löytänyt itseni joskus keskustelemasta uusien kenkien ostosta. Mutta noin niin kuin yleisesti ottaen huomaan kyllästyväni ja ajautuvani sivuun naisporukassa, kun taas miesten joukossa osaan olla rennompi. Jo yläasteen välitunneilla pelasin mieluummin poikien kanssa korttia kuin supisin tyttöjen kanssa takapihalla.

Minä en kuitenkaan ole mies, enkä haluaisikaan olla. Minä olen nainen, ja haluan olla ylpeä siitä. Aikuistuessani pieni feministi on alkanut nostaa päätään, mikä tekee miesporukassa hengailemisen hieman monimutkaisemmaksi. Siinä missä aiemmin halusin itsepintaisesti uskoa sukupuolten välisten erojen olemattomuuteen, olen nyt joutunut myöntämään erojen olevan sittenkin todellisia. Johtuivat ne sitten kulttuurisista rakenteista tai biologisista lainalaisuuksista, olivat ne sitten hyvä tai huono asia. Epätasa-arvo saa joskus raivon partaalle, eikä siitä oikein osaa puhua ihan kenen tahansa miehen kanssa.

Jos minut vielä muutama vuosi sitten sai naisporukkaan mukaan vain pitkin hampain, olen minä nyt täällä Ihanissa naisissa aivan vapaaehtoisesti. Olen onnistunut yllättämään itsenikin.